Alkuperäistä metsämustikkaa esiintyy sekä Pohjois-Euroopan että Aasian pohjoisella havumetsävyöhykkeellä eli boreaalisella vyöhykkeellä. Sitä esiintyy myös Pohjois-Amerikassa, mutta siellä se ei ole alkuperäislaji. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa mustikka on osa luontoamme ja normaalia arjen ravintoamme. Bonnella mustikkaa käytetään raaka-aineena monissa suosituissa tuotteissamme ja se onkin jo vakiintunut osa Bonnen identiteettiä.
Vaccinium Myrtillus eli tuttavallisemmin mustikka on kanervakasvi ja se kuuluu puolukoiden sukuun. Tarkemmin sanottuna juuri Vaccinium Myrtillus on kangasmustikka eli metsässä kasvava villi metsämustikka. Mustikkaa tarhataan pensaissa ympäri maailmaa ja useimmiten mustikasta valmistetut tuotteet sisältävätkin pensasmustikkaa. Se puolestaan on peräisin Pohjois-Amerikasta ja on metsämustikan lähisukulainen. Pensasmustikkaa kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa, mutta nykyisin viljeltynä yleisesti myös Euroopassa sekä muissa maanosissa. Pensasmustikka on kooltaan suuri ja voi kasvaa jopa kaksi metriä korkeaksi.
Mustikka sisältää erittäin paljon antosyaaniyhdisteitä, joita voi olla luonnonmustikassa kolmen-viisinkertaisia määriä verrattuna viljeltyyn pensasmustikkaan.
Mustikka on terveellinen marja. Se on runsaskuituinen, sisältää C-vitamiinia ja se on luontainen E-vitamiinin lähde. Mustikassa on myös flavonoleja, tanniineja ja lignaaneja.
Mustikan ravintotekijöitä (/100 g)
Energia (kJ/kcal) 271/65
Rasva (g) 1,1
Hiilihydraatti (g) 10,2
Proteiini (g) 0,8
Kuitu (g) 3,3
C-vitamiini (mg) 7,2
E-vitamiini (mg) 1,9
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021
www.arktisetaromit.fi
Mustikan kasvualue kattaa koko Suomen. Se kasvaa tuoreissa kangasmetsissä, korvissa sekä lehtomaisissa metsissä. Mustikka sietää hyvin varjoisia paikkoja ja viihtyy erityisesti kosteassa maaperässä, vaikkakin Pohjoisessa Suomessa mustikkaa tavataan myös tunturikankailla. Mustikan marjominen riippuu paljolti sääolosuhteista, kuten hallasta ja alkukesän pakkassäistä. Marjojen runsauteen vaikuttaa myös pölytys ja sen onnistuminen. Tässä hyönteiset ovat pääroolissa, vaikka mustikka voi myös itsepölyttyä. Marjasadon suuruus kuitenkin riippuu paljolti hyönteispölyttäjien määrästä.
Mustikka kukkii kesällä, touko- heinäkuussa, ja sen kukat ovat vaaleanpunaisia ja kellomaisia. Tämä pystyssä kasvava 10-30 cm varpu on monivuotinen ja sen lehdet ovat soikeita, suippoja, sahalaitaisia ja ne varisevat talveksi. Marjat ovat vahapintaisia ja sen tunnusomainen väri on tummansininen, niin marjan sisältä kuin ulkoakin. Tosin marjat saattavat olla myös mustia ja kiiltäviä, mutta nämä terva- tai voimustikoiksi kutsutut marjat ovat harvinaisempia.
Mustikanvarpu voi kasvaa jopa 30 vuotta.
Mustikan poiminta-aika alkaa heinäkuun loppupuolella ja kestää syyskuulle. Kun poiminta-aika alkaa, sato on runsaimmillaan parin viikon ajan marjojen tummumisen jälkeen. Mustikka on monikäyttöinen ja se sopii raaka-aineeksi marjakeittoihin, leivonnaisiin, smoothieihin, mehuihin ja vaikka mihin. Reseptejä on valtava määrä. Mustikkaa on myös helppo säilöä esimerkiksi pakastamalla, kuivaamalla tai vaikkapa keittämällä mehuksi tai hilloksi. Elintarviketeollisuus käyttää mustikkaa mehujen, hillojen, mehutiivisteiden, kuivattujen marjojen, marjajauheiden sekä vilja- ja meijerituotteiden valmistuksessa.
Bonne käyttää tuotteissaan niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin mustikoita. Myös Bonnen käyttämän mustikan kasvupaikka vaihtelee villistä metsästä tarhattuun pensaaseen. Tästä ravinteikkaasta ja maistuvasta marjasta tehdyt tuotteemme ovat aina tehty rakkaudesta luontoon ja sen upeisiin raaka-aineisiin. Bonnen mustikkamehujuoma on yksi tunnetuin tuotteemme. Siinä yhdistyvät Lohjanharjun Lähteenlohkon lähdevesi ja tämä boreaalisella havumetsävyöhykkeellä kasvava ravinteikas marja.
Saako olla mustikkaa mehuna vai soseena? Bonnellisena, kiitos!"